Olen useana vuonna kasvattanut siemenestä erilaisia kesäköynöksiä. Tavoitteena on ollut tuuhea viherseinä terassin kulkuaukon ympärille. Tähän asti tulokset ovat olleet huonoja, johtuen väärästä lajivalinnasta tai kylmästä kesästä. Tänä kesänä pääsin kuitenkin tavoitteeseeni. Hyasinttipapu (Lablab purpureus) ehti kasvaa yli kolme metriseksi ja kasvin lehvästö kehystää nyt kauniisti kulkuaukkoa. Sirot latvat kiemurtelevat toistensa lomassa ja valtaavat myös terassin lattiaa.

Hyasinttipapu on ihanan helppo yksivuotinen köynöskasvi, joka on kaunis koko kasvukauden. Siemenet ovat kookkaita ja niitä on helppo kylvää vaikka lasten kanssa. Taimet kasvavat tanakoina heti alusta asti ja kasvu on nopeaa. Lehdet ovat sydämenmuotoisia ja lehtien alapuoli on  violetti.  Varsi on tumman purppura ja ryhdikäs. 

Siemenet kannattaa kylvää isoon astiaan (halkaisija vähintään 20 cm), koska siemenet itävät nopeasti ja pikkutaimet venyvät pituutta melkoista vauhtia. Tällöin turha juuria vahingoittava koulintavaihe jää pois. Isommassa ruukussa juuret kasvavat vahvemmiksi ja kasvista tulee tanakampi. Isompi multamäärä pidentää myös kasteluvälejä. 

Ideaalitilanne olisi, jos siemenet kylväisi suoraan isoon astiaan, jossa ne saisivat olla koko kasvukauden. Tämä yhden ruukun (ja tällaisen vähän laiskemman puutarhurin) tekniikka vaatii tilaa ja kevyet ruukut.  Kylmää ja hallaa riittää pohjoisessa, joten ruukkuja täytyy taimien karaistusvaiheessa nostella sisälle ja ulos päivittäin. 

KASVATUSKALENTERI

11.4               Kylvö

12.5               Taimet ovat noin 15 cm korkuisia

12.5 – 7.6      Ulkoilua lasitetulla terassilla, siirto yöksi sisälle

7.6                 Istutus ulos

8.7                 Korkeus 150 cm

15.8               Alkaa näyttää viherseinältä

1.9                 Ruskan värit alkavat tulla lehtiin

Asumme V kasvuvyöhykkeellä. Merenrantaan on kymmenen kilometriä. Täällä pohjolan perukoilla kylmä merituuli vaikuttaa kasveihin aina juhannuksen asti ja joskus pidemmällekin. Joinakin kesinä tuuli ei muutu lämpimäksi ollenkaan.

Tänä kesänä oli sopivasti kaikkea: lämmintä, sadetta, hellettä ja tuulta. Lämmintä oli riittävästi, jotta se vauhditti kasvua ja sade muutaman päivän välein toi kosteutta. Tänä kesänä hyasinttipapu sai kestää auringonpaahdetta, myrskytuulta ja raekuuroja. Ja selvisi niistä kaikista. Taimet saivat myös kerran pakkaskäsittelyn jopa lasitetun terassin suojissa, koska unohdin siirtää ne yöksi sisälle. Kasvin lehdet tummuivat ja kasvu hidastui, mutta kasvi selviytyi.

Hellepäivinä  hyasinttipapu venyi pituutta ja minä istuskelin pihakeinussa  lierihattu päässä  ihailemassa kasvun ihmettä. Kesätuuli hiveli ihoa ja hemmotteli. Oli aikaa pysähtyä ja huomata kuinka lähellä elämän parhaat asiat ovatkaan: auringonpaiste, vihreä pieni puutarha, kahvikupillinen omien ajatusten seurassa, puolison hymy, puhdas vesi, koiran kielen lipaisu kämmenellä, hiljaisuus.

Ahkerasta hoitamisesta ja lannoittamisesta huolimatta en päässyt nauttimaan hyasinttipavun kukista. Ne olisivat olleet hauska bonus kasvatustyössä. Kukat jäävät seuraavan kesän tavoitteeksi. Talvella on aikaa miettiä kastelutekniikka ja lannoitus kohdalleen.

Olen tyytyväinen tämän kesän viherseinään, jonka monimuotoisuus tuo rikkautta puulla rakennetun ympäristön suoriin ja raitaisiin linjoihin. Muutaman euron siemenpussista riitti iloa ja mielihyvää koko kesäksi. Ei hullumpi sijoitus.

 

Seuraa Blogia

Facebook

Instagram

Blogit.fi

Bloglovin´

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.