Kevättalvella herätellään huonekasvit talviunesta. Kuolleet lehdet ja varret karsitaan, kasveista suihkutetaan pölyt pois ja kasvien juurelle lisätään multaa. Kasvien ulkonäköä saa myös kohennettua tukemalla harventunutta kasvustoa ryhdikkäämpään muotoon. Tässä muutamia tapoja huonekasvien sekä sisällä viihtyvien köynöskasvien tukemiseen.
Aasinkorva (Syngonium…) kasvattaa lehtiä reipasta tahtia ja niiden lisäksi se tekee väkkärää köynösmäistä vartta. Kasvin ilme saattaa kasvun edetessä muuttua ränsistyneeksi ja alakuloiseksi. Aasinkorvasta saa katseen kestävän kokoamalla ja tukemalla lakoontuneet varret pystympään muotoon.
Käytin Aasinkorvan faceliftiin bambuisia etikettitikkuja, jotka tulivat syysistutukseen hankittujen Callunoiden mukana sekä paperinarua, joka on hankittu kirpputorilta. Etikettitikkujen päissä olevat lovet pitävät tikun ympärille kieputetun paperinarun hyvin paikoillaan. Bambutikut ja paperinaru näyttävät hauskalta kasvin juurella, ja vähän jopa harmittaa, kun keväisestä valosta villiintynyt kasvi peittää ne nopeasti.
Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) on tunnetusti helppo huonekasvi, joka ei lannoitusta kaipaa ja kasteluakin satunnaisesti. Jos sitä kuitenkin innostuu lannoittamaan, tulee kasvustoon volyymiä nopeasti. Oma Palmuvehkani tuotti lannoitettuna jopa 30 mm paksua vartta ja napakoita kiiltäväpintaisia lehtiä.
Kasvupyrähdys luonnollisesti lisäsi kasvin kokoa myös leveyssuunnassa ja se alkoi viedä liikaa tilaa olohuoneessa. Kokosin lakoontuneet varret nippuun ja sidoin ne paikoilleen paperinarulla ja vähän paksummilla bambukepeillä. Kepit painoin tukevasti sinkkiämpärin pohjaan asti. Kasvi on nyt paljon kauniimpi katsella ja pystysuuntainen kasvutapa vie vähemmän tilaa asunnossa
Hopeaköynökseen (Scindapsus pictus) oli kasvattaja laittanut kookoskuituisen tukikepin ja kasvin varsia oli kieputettu tukikepin ympärille. Kun kasvin varret alkoivat kasvaa reilummin pituutta, ohjasin niitä lähellä olevan peilin kulmalle. Siitä ne alkoivat omatoimisesti nousta ylöspäin ja kiinnittyä ilmajuurillaan seinään, ja suuntaavat nyt kohti olohuoneen kattoa. Osa varsista jäi mieluummin rönsyilemään tumman senkin päälle.
Tällainen luonnollinen kasvutapa viehättää. Kasvi kipuaa määrätietoisesti kohti omaa päämääräänsä. Itsenäisesti seinälle asettuneet pitkät varret kertovat siitä, että tässä talossa on asuttu jo vähän pidemmän aikaa. Näkymä on rauhoittava kaiken ympärillä olevan muutoksen keskellä.
Hopeaköynös on omatoimisen kasvutapansa lisäksi muutenkin rakastettava kasvi. Sen kastelemisesta ei tarvitse stressata. Kun kasvi on janoinen, se ilmoittaa veden tarpeesta käpristämällä lehtiä kuperaan muotoon.
Nopeasti kasvavasta Hopeaköynöksestä voi jakaa pistokkaita sukulaisille ja ystäville. Pistokkaissa tulee olla pienet ilmajuuren alut, jotta ne lähtevät kasvuun.
Posliinikukka (Hoya Carnosa) kasvattaa vartta hitaasti. Kasvi on keskittynyt enimmäkseen tekemään uusia lehtiä, sen sijaan että se kasvattaisi varren pituutta. Vuodessa varsi on kasvanut noin kymmenen senttiä. Tavoitteena on kasvattaa ikkunan yläosaan Hoya Cornosa lehtiverho.
Kasvin varsien ohjailuun ja kiinnittämiseen käytin nuppineuloja, joita löytyy kaikkien ompelua harrastavien hortonomien kotoa. Ohut nuppineula sujahtaa kevyesti peitelistan ja seinän väliin ja se on riittävä tuki kasvun alkuvaiheessa olevalla kasville. Tämä on huomaamaton ja halpa ratkaisu. Miesten kauluspaita-pakkausten mukana tulevat nuppineulat käyvät tähän tarkoitukseen myös hyvin 🙂 .
Kasvien hemmottelu on mukavaa puuhastelua – toivottavasti innostut tekemään omille huonekasveillesi kasvojen kohotuksen. <3 <3 <3