Vanha klaffipöytä oli palvellut hyvin terassilla grillaus apupöytänä, mutta kesäriennoissa se oli saanut vähän osumaa. Niinpä siksi sille tehtiin edullinen facelift.
Budjettisisustaja iloitsee aina, kun tuunaukseen sopiva tuote löytyy kotivarastosta. Tässä tapauksessa maalihyllyltä otettiin käyttöön neljä kuukautta vanha kalustemaali.
Muutama huomioitava asioita kalusteen maalaamisessa:
- Suunnittele maalauksen työjärjestys hyvin, jotta saat kaikki pinnat käsiteltyä yhdellä kertaa. Mistä kohtaa aloitat maalaamisen ja miten maalauksessa etenet? Mitkä kohdat jätät maalaamatta, jotta voit kääntää kalustetta?
- Aseta maalattava esine sellaiselle tasolle, jonka pystyt kiertämään. Työn jälki on parempi, kun näet kaikki maalattavat pinnat kunnolla.
- Nosta maalattavan kaluste muutaman millin irti suojapaperista, jotta se ei tartu paperiin kiinni. Tähän tarkoitukseen käy hyvin jäätelötikut 🙂 .
- Maalipurkin saa kätevästi auki esim. itsekoottavien kalusteiden mukana tulevalla mutterien kiristämiseen tarkoitetulla työvälineellä (näkyy kuvassa).
- Vanha maali on tanakkaa, ja siihen lisätään pieninä annoksina vettä (kyseessä siis vesiohenteinen maali) niin kauan, että siitä saadaan notkeaa ja helposti maalattavaa. Muista sekoittaa maali huolellisesti.
- Uula Kalustemaali kuivuu nopeasti (varsinkin tällainen aikaisemmin korkattu maalipurkki), joten työskentelyssä on syytä olla sukkela.
- Kalustemaaleissa on aina vähän hajua, joten hyvä tuuletus on tarpeen pintakäsittelyn aikana.
Klaffipöydän maalaus:
Kalusteen jalkaosasta irrotettiin taittomekanismi ruuvit ja niiteillä kiinni oleva nauha. Kaikki pöydän pinnat pyyhittiin kostealla liinalla, jossa oli tippa tiskiainetta. Sen jälkeen tehtiin kevyt hionta hiontatyynyllä ja lopuksi hiontapöly pyyhittiin pois kostealla liinalla.
Käsittelin pöydästä ensimmäiseksi tarjotinosan pohjan ja sivut, mutta jätin kantokahvojen alueen maalaamatta. Sen jälkeen käänsin tarjottimen kahvoista ympäri ja maalasin loput pinnat. Jalkaosat voi maalata lappeellaan tason päällä tai kannattelemalla/pyörittelemässä niitä toisessa kädessä.
Maali valuu herkästi pystysuorilla pinnoilla, jos tuotetta on levitetty liian paksu kerros. Kaikki pinnat kannattaa lopuksi silmäillä kertaalleen läpi ja tasoittaa mahdolliset valumat siveltimellä pois.
Kun pinta oli hieman kuivahtanut siirsin klaffipöydän varovasti kylpyhuoneeseen, jossa maali sai kuivua suljetun oven takana ja ilmastointi kuljetti maalin tuoksut pois asunnosta suoraan pihalle. (Tiedoksi…meillä ei ole erillistä puuhapajaa, jossa voisi kaikessa rauhassa maalailla :/ ).
Lopuksi maalin kuivuttua (parin viikon jälkeen) jalkaosa koottiin ruuveilla ja alkuperäinen nauha napastiin paikoilleen parilla niitillä. Kalustemaali saavuttaa lopullisen kovuuden vasta kuukauden kuluttua, joten sitä ennen kaluste kestää vain varovaista käsittelyä.
Jos olo on saamaton ja projekti ei meinaa lähteä käyntiin, tässä vielä vinkki siihen:
Työhön ryhtymistä helpottaa, jos haet ensimmäisenä päivänä kaikki työvälineet, suojaustarvikkeet ja maalit valmiiksi esille ja vasta toisena päivänä ryhdyt maalaushommiin. Itsellä tämä ainakin toimii.
Tai no…. lähinnä se toimii niin, että mies alkaa kyselemään, että onkohan nuo maalaustarvikkeet tuossa keittiön pöydällä kuinka pitkään. Kotirauhan säilymisen vuoksi tulee työhön ryhdyttyä pikimmiten. 😁
Samaa kalustemaalia on käytetty myös – – – > pienen kaapin maalauksessa.
Sieltä voi käydä noutamassa lisää intoa 😀