Tämä koti täyttää tänä keväänä kymmenen vuotta ja jokainen vuosi on jättänyt jälkensä seinäpinnoille. Asumishistoria pitää sisällään kahden aikuisen askareet ja yhden koiravanhuksen tassuttelun. Lisäksi koti on nähnyt satunnaisia ystävien ja lastenlasten vierailuja. Mitään kovin vauhdikasta elämää ei siis olla vietetty. Olipa elämä kuinka rauhallista tahansa, seinäpinnat ottavat aina osumaa ja nyt oli aika tarttua maalaustelaan. 

Ensimmäinen työvaihe maalaus projektissa on maalisävyn valinta. Kun asiasta keskustelee kaksi ihmistä, on asiasta myös kaksi mielipidettä. Minulla oli maalisävyn luonteesta seuraavanlainen näkemys:

  • Värin valööri (värin tummuusaste) on riittävän tumma, jotta siitä tulee selkeä raja valkoiseen maaliin.
  • Sävy on kylmä, pehmeä beige, harmaa hiekka
  • Sävy on riittävän neutraali, jotta se asettuu hyvin kuvien taustaksi
  • Ja tietysti sävyn tulisi sopisi kaikkiin olemassa oleviin väreihin kodissa. 

Miehen mielestä seinään sopiva sävy olisi ollut valkoinen. Mielipiteiden lähentymiseen tarvittiin keskusteluja. Paljon keskusteluja. Osallistavalla ja kuuntelevalla keskustelulla löydettiin yhteinen ratkaisu ja saatiin jopa kasvatettua molempien motivaatiota projektin aloittamiseen. Sen enempää menemättä keskustelun yksityiskohtiin maalisävyksi valittiin T-1718 “Löyly”. 

Tässä muutama neuvo maalisävyn valintaan:

  1. Hae maalisävylastuja useampi kappale samaa väriä, yhdestä pienestä lastusta värisävyä ei näe riittävästi.
  2. Testaa sävylastuja eri seinillä ja eri vuorokauden aikoina.
  3. Vertaa sävyä kodin kalusteisiin ja pintoihin,  havainnoi mitä värille tapahtuu listojen ja huonekalujen läheisyydessä.
  4. Värisävy tulee taustaksi k-a-i-k-e-l-l-e, mitä kodista löytyy, sen tulee natsata yhteen kaikkien kodin elementtien kanssa. 

Olohuoneen korkeus nousee suurimmillaan 370 cm asti, ja siksi seinien maalaamista on vitkuteltu useita vuosia. Korkeiden maalaustelineiden vuokraus ja varsinkaan niille kiipeäminen ei houkutellut vieläkään. Ongelma saatiin ratkaistua laskemalla maalauslinjaa alemmas. Linjaa haettiin ensin ikkunoiden yläreunan korkeudelta (230 cm), mutta lopullinen raja vedettiin 40 cm ylemmäs eli 270 cm korkeuteen. Talonyhtiöltä saatiin lainattua pari metriä korkeat A-tikkaat, joten meidän ei tarvinnut vuokrata kalustoa maalauksen ajaksi. 

Maalausraja merkittiin linjalaserilla. Linja heijastettiin 170 cm korkeuteen (laser ei noussut korkeammalle). Siitä linjasta mitattiin rullamitalla metri ylöspäin ja piirrettiin pienet apuviivat 270 cm korkeuteen. Lopuksi piirrettiin yhtenäinen vaakalinjan käyttäen apuna kolmen metrin pituista metalliviivainta. Rajakohtaan kiinnitettiin maalarinteippi. 

Maalarinteippiä kului myös ikkunalistojen, jalkalistojen, kalusteiden ja nurkassa tapetin suojaamiseen. Ikkunoiden suojaamiseen käytettiin ohutta 270 leveää muovia, jossa on maalarinteippi toisessa reunassa. Se on nopea kiinnittää ikkunan yläosaan ja levittää ikkunalasin peitoksi. Lattian suojaamisessa toimii parhaiten tukeva pahvi, pakkauspahveja voi myös käyttää. Tukevaa pahvia on kätevä siirtää eteenpäin työn edistyessä. Pahvit kannattaa kiinnittää muutamasta kohti teipillä lattiaan, etteivät pahvit luista paikoiltaan tikkaita ja maalausvälineitä siirrettäessä. Ennen maalaamista seinissä olevat kolot kitataan ja hiotaan sekä pestään puhtaaksi.

Maaliremppa eteni seuraavasti: Yhtenä arki-iltana suunniteltiin maalauskorkeus ja piirrettiin maaliraja sekä kiinnitettiin maalarinteippi rajakohtaan. Toisena iltana siirrettiin ensimmäisen maalattavan seinän edestä huonekalut pois. Itse maalaus tehtiin marraskuisena viikonloppuna yhtenä päivänä, jolloin työskentelyyn oli aikaa koko päivä. Saatiin nauttia muutaman tunnin ajan jopa auringonvalosta, mikä oli luksusta. Seinät maalattiin kahteen kertaan.

Työnjako oli selkeä: Minä etenin ensimmäisenä ja maalasin siveltimellä ja pienellä telalla listan ympärykset, maalirajan ja nurkat. Sen jälkeen mies maalasi 25 cm telalla ja pitkällä varrella suuremmat pinnat. Leveä 25 cm maalitela painaa melkoisesti, kun sen kastaa maaliin. Itse olisin joutunut tekemään maalaustyön kapeammalla telalla, mikä olisi lisännyt maalaukseen kuluvaa aikaa. 

Pinnat maalattiin kahteen kertaan ja teipit irrotettiin parin tunnin kuluttua maalaamisesta. Maalitahrat kannattaa poistaa heti, koska seinämaali kuivuu tosi nopeasti. Kannattaa siis taukojen aikana silmäillä lattia- ja listapintoja mahdollisten tahrojen varalta. Toisena päivänä tehtiin pieniä maalifiksauksia, palautettiin huonekalut paikoilleen sekä siivottiin. Sunnuntaina istuttiin sohvalle ja oltiin hyvin tyytyväisiä,  “On kyllä hyvä sävy”, “Olipa hyvä kun aloitettiin”. 

Maalina oli Biora 7 ja sillä pystyi maalaamaan myös tällainen tuoksuyliherkkä saamatta oireita. Kiitos ja hallelujah! Altistuminen kemikaaleille, tuoksuille ja höyryille on yksilöllistä, ja on hyvä testata maalin vaikutuksia pienellä koepurkilla. Niitä on saatavilla myös valmiiksi sävytettynä, jolloin samalla rahalla saa varmistusta sävyn valintaan. Maalin voi levittää vaikka levyn palaseen, jonka voi tarvittaessa viedä ulos, jos alkaa pukkaamaan jotain oiretta. Itse testasin maalia ensin maalaamalla makuuhuoneen, ja kun siitä selvisin oireitta, niin haettiin sitten maali myös olohuoneeseen. Meillä pyörähti maalaamisen aikana myös pari vierasta ja heidän kommentit oli “ettei haise kyllä yhtään”. Mutta kuten sanottua me olemme kaikki erilaisia, siksi testipurkki on hyvä keino lähestyä asiaa. Tämä ei ole maksettu mainos.

Maalausprosessista ei ole kuvia, koska me ei muistettu ottaa niitä. Maalaamisessa siirtyy helposti flow tilaan, jossa keskittyy vain maalin levittämiseen ja pensselin liikkeeseen. Liikkeissä on paljon toistoa ja työskentely on melkein meditatiivista. Samalla saa aikaan myös jotain konkreettista, kun seinäpinta saa uuden puhtaan värin. Kesken maalauksen valokuvaaminen ei ole muutenkaan kovin yksinkertaista. Sormet on maalissa ja kaikenlaista remppahärpäkettä on edessä väärässä paikassa, joita ei välttämättä halua koko maailmaan julkaista. Mutta valmiista työstä kuvia on sitäkin enemmän, olkaapa hyvät.

Paras osa maalausprojektia oli maalisävyillä hifistely ja lopullisen maalisävyn valinta. Hyvänä kakkosena tulee hetki, jolloin ensimmäinen seinä oli maalattu ja pysähdyttiin arvioimaan maalisävyä. Nautin myös itse maalaamisesta, kun kaikki valmistelut oli tehty ja sai keskittyä rullailemaan telalla uutta väriä pintaan. 

Maalin sävy johdettiin lattian väristä. Laminaattilattiasta löytyi hiukan lilaa sävyä ja lilaa löytyy nyt myös maalatusta seinästä. Lila väri tulee esille erityisesti silloin, kun luonnonvaloa on vähän. Seinät ovat nyt hieman lattiaa tummemmat ja se toimi tässä tilassa hyvin. Maalauslinjan asemointiin ollaan tyytyväisiä. Huoneen katto näyttää olevan entistä korkeammalla ja katsekin hakeutuu useammin ylöspäin, kun siellä on jotain katsottavaa. Beigen vivahteen ansiosta olohuoneen tunnelma on tiiviimpi ja hyggempi. Ja sehän sopii kotoilijalle hyvin. 🤍

Sharing is caring! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *