Tässä kiireisessä maailmassa on hyvä välillä hidastaa tahtia. Sitä voi opetella tekemällä jotain kärsivällisyyttä vaativaa, kuten esimerkiksi kasvattamalla avokadoja.
Avokado on pitkäpinnaisuuden mestarikouluttaja, koska se juurtuu, itää ja kasvaa itse valitsemassaan aikataulussa. Osa siemenistä käyttää juuren kasvattamiseen kuukauden ja osa neljä kuukautta. Sen jälkeen vielä odotellaan kuukausi tai pari pientä taimen alun ilmestymistä mullasta. Tämä ei ole hätähousujen hommaa.
AVOKADON KASVATUSKALENTERI (päivämäärät kertoo nopeimpien taimien kasvuaikataulun)
- 26.1 Avokadon siemen puhdistetaan huolellisesti (siemeneen jäänyt hedelmäliha saattaa homehduttaa siemenen). Siemen annetaan kuivua (muutama päivästä viikkoon), jotta siemenen kuori halkeaa.
- Kuivatuksen jälkeen siemenet upotetaan veteen likoamaan, upotus siemenen puoleen väliin.
- Kun siemen on osittain haljennut, istutetaan siemen multaan. Huolehditaan, että multa pysyy kosteana.
- 24.2 Noin kuukauden kuluttua siemenessä saattaa olla muutaman sentin mittainen juuri.
- 10.3 Noin 3-4 viikon kuluttua mullasta saattaa pilkistää pieni taimen alku.
- 9.4 Kun taimi on 20-30 cm korkuinen, istutetaan se isompaan ruukkuun. Muistetaan kastella ja suihkuttaa kasvia riittävästi.
- Taimet viihtyvät kesällä ulkona, joten yöpakkasten loputtua avokadot voi siirtää ulos. Kun ilmat viilenee, niin siirretään taimet taas takaisin sisälle.
- 13.9 Kahdeksan kuukautta aloituksesta ja taimet ovat 40 cm korkeita.
Siementä ei tulisi upottaa kokonaan veteen, vaan ainoastaan siemenen pulleampi pää tulisi jäädä veteen ja suipompi pää tulisi ylöspäin. Minun siemenet olivat epämääräisen muotoisia ja jotkut siemenet oli muodoltaan pyöreitä, joten upotin ne vain suurin piirtein puoleksi veteen. Vettä olisi hyvä vaihtaa aika ajoin. Esteetikko laittaa siemenet juurtumaan tietenkin kauniiseen astiaan, jolloin siitä on silmäniloa ja vettäkin muistaa vaihtaa riittävän usein.
Jos siemenissä ei näy liotuksen jälkeen mitään elonmerkkiä, saatikka juuren pätkää, älä missään nimessä heitä siemeniä kompostiin, vaan sujauta ne multaan jonkin toisen kasvin juurelle. Siellä siemenet nukkuvat kaikessa rauhassa omaa kasvi untansa, ja jonain päivänä pienet taimen alut päättävät tulla kurkistelemaan mullan pinnalle.
Itse kaivelin, malttamaton kun olen, muutaman viikon välein multaa ja tarkistin, onko siemenissä mitään elon merkkiä. Juurtuneet avokadot istutin omiin taimiruukkuihinsa kasvamaan ja juurtumattomat siemenet kävin kippaamassa kuukausien odottelun jälkeen pihalla olevaan kasvilavaan. Siellä niistä sitten vielä kesän aikana muutama heräsi henkiin ja alkoi kasvamaan vuonankaalien ja herneen versojen joukossa. Muistutinko jo teitä, että tämä on kärsivällisyyskoulu 😀 !!
Yllä olevassa Kuvassa on neljä ruukkua, joissa on neljä yhtä aikaa kasvamaan laitettua siementä. Kaksi niistä on kasvanut 25 cm pituisiksi taimiksi, yksi siemen on juuri itänyt ja yhdessä siemenessä ei ole näkyvissä edes juurta (kävin taas kaivelemassa multaa). Eli aikamoista sattuman kauppaa on kasvuprosessin eteneminen.
Avokado ei ole moksiskaan, vaikka sitä siirtelee paikasta ja ruukusta toiseen. Mutta kuivumisesta se ei tykkää, joten kastelukannu kannattaa pitää käden ulottuvilla. Jos kasvi pääsee kuivumaan, lehdet ruskistuvat.
Avokadon taimia (ja muitakin kasveja) alkoi miehen mielestä olla “jo liikaa ja joka pöydällä”, joten näppäränä hortonomina yhdistin kolme tainta letittämällä niiden varret yhteen. Samalla ratkesi myös kukkaruukku ongelma, kun kolmesta kasvista tulikin yksi :D. Paras yksilö pääsi kuitenkin yksin omaan ruukkuunsa.
Aika ihmeellistä ovat avokadot. Jotkut pääsevät kasvuun nopeasti ja määrätietoisesti, toiset miettivät rauhassa pimeässä mullan alla ja tulevat tarkastelemaan maailmaa varovaisesti omaan tahtiinsa. Mutta kaikista voi kasvaa iso vahva puu.
Kärsivällisyydestä on apua matkan varrella.