Kelloköynös (Cobaea scandens) on vaatimaton kasvatettava ja sopii hyvin aloittelevalle puutarhurille. Taimikasvatuksessa ei tarvita mitään suurempia kikkailuja ja kasvi sietää pohjolan viileää alkukesää hyvin.
Kasvin kasvattaminen kiehtoo varmasti myös lapsia, koska siemenet ovat isoja ja helposti kylvettäviä, sirkkalehdet ovat napakat ja varsinaiset lehdet ovat koristeelliset. Kasvilla on myös hauska violetti varsi. Kiehtovaa kasvissa on myös kauniit kukannuput ja tietenkin myös varsinaiset kukat. Kellomaisissa kukissa on hyvin nähtävillä pitkät hedevarret.
Kelloköynöksellä on herkät ja villit kärhöt, jotka tarttuvat mielellään kiinni kaikkiin lähellä oleviin kasvatuspöydän naapureihin. Muita kasveja pelastellaankin Kelloköynöksen halailulta pitkin kevättä.
Kasvatuskalenteri
20.3 Siementen kylvö
30.3 Siemenet itävät
10.4 Sirkkalehtien jälkeen ilmestyvät varsinaiset lehdet, koulinta isompiin ruukkuihin.
22.4 Taimet ovat 30 cm korkuisia
30.5 Istutus ulos suojaiselle paikalle
21.8 Ensimmäiset kukat.
5.10 Pakkasta yöllä pari astetta, köynöksessä ei vaurioita.
31.10 Pakkasta yöllä 6 astetta, köynös paleltuu ja kerätään pois.
Jotta köynös ehtii kukkia, on taimikasvatus aloitettava jo helmi- maaliskuussa. Siemenet kylvetään taimimultaan ja peitetään muovilla. Multa pidetään tasaisen kosteana ja muovi saa olla niin kauan, kunnes kasvin taimet on muutaman sentin korkuisia. Kun sirkkalehtien jälkeen ilmestyvät varsinaiset lehdet, koulitaan kasvit isompiin ruukkuihin. Sitten vaan huolehditaan kastelusta ja odotetaan kesää ja säiden lämpenemistä.
Jos ruukuiksi valitsee jotain katseenkestävää, ovat taimet kauniita katseltavia myös sisällä. Kuvissa näkyvät mustat ruukut on valmistettu kierrätysmuovista, ja niissä oli parin viikon ajan ärhäkkä tuoksu. Lämpöisiä päiviä saattaa olla jo huhti-toukokuussa, jolloin huoneen lämpötilakin voi nousta monta astetta normaalia korkeammaksi, mikä tietenkin saa nuo kierrätysmuovit tuoksumaan vielä enemmän. Muuten purkit olivat hyviä ja jämäköitä ja syvässä ruukussa pysyi multakin pidempään kosteana.
Kesäkuun alku lupaili lämmintä ja hallaakaan ei ollut luvassa, joten istutin Kelloköynöksen taimet ulos toukokuun viimeinen päivä. Kaikki meni säiden suhteen hyvin ja pakkasöiltä vältyttiin.
Kelloköynös viihtyy parhaiten suojaisessa paikassa ja sellainen meiltä löytyy pääoven vieressä olevasta nurkkauksesta, johon suojaa tuo myös vieressä oleva autokatos. Kasvi ei altistu suoranaiselle paahteelle eikä myöskään voimakkaille myrskytuulille. Aurinko paistaa seinustalle vasta illalla viiden-kuuden jälkeen, mikä näytti riittävän Kelloköynökselle hyvin.
Koska kasvi ei ollut paahteessa, ei tarvittu myöskään kastelua joka päivä. Kasvit tosin olivat isoissa 40 x 40 cm komposiittiruukuissa, joissa oli iso multatila. Niinpä muutaman päivän minilomareissut onnistuivat hyvin, ilman että täytyi jälkikasvua hätyytellä kasteluhommiin.
Viime kesänä Kelloköynös sai kasvaa vapaasti ja luikerrella kärhöjen avulla haluamaansa suuntaan. Jos kasvista toivoo tiheää ja ryhdikkästä kasviseinää, on oltava itse aktiivinen ja ohjata kasvin varsia vähintään kerran viikossa kasvikehikon tms. ympärille.
Kelloköynös on kaiken kaikkiaan ihastuttava kasvi, joka ei hätkähdä, vaikka puutarhuri unohtaisikin kasvin välillä muutamaksi päiväksi 🙂
Seuraa Blogia
Aivan ihastuttava kukka ja runsas kasvutapa. Oi että, ehtisiköhän tuota vielä idättää? Löysin vasta blogisi, kun etsin ohjetta kirsikkatomaatin kasvstuksesta. Kiitokset vinkeistä, jota sainkin runsaasti artikkelistasi. Kaikkea muutakin kivaa juttua täältä löysin. Ihanaa kevättä! Jään julkaisujasi seurailemaan 😊
Hei,
Kiitos sanoistasi, ja on kyllä mukava jos vinkkini ovat olleet hyödyksi :). Ei muuta kuin siemenet multaan vaan, Kelloköynös on nopea kasvamaan. Toivotaan että tuo kevät ja lämmin auringonpaiste uskaltaisi taas tulla takaisin, niin että saisi alkaa pikkuhiljaa siirtelemään puutarha kalusteita pihalle ja kuopsuttelemaan kukkapenkkejä. 😀