Viime kesänä kokeilin kirsikkatomaatin kasvattamista pihalla ruukuissa ja myös kasvilavalla. Lajikkeeksi valikoitui herkullisen näköinen, punaoranssi “Artisan Golden Bumble Bee” (Solanum lycopersicum). Kasvukorkeus on 200 cm. Lajia kuvailtiin sanoilla “makea ja runsas satoinen”.
Taimikasvatus alkaa sisätiloissa jo maaliskuussa, jolloin maata peittää vielä lumikerros. Kesäihmisenä odotan joka kevät malttamattomana säiden lämpenemistä ja kesän tuloa. Puuhastelu pikkuruisten siementen ja taimialkujen kanssa lyhentää kesän odotus aikaa. Sitä mukaa kun taimet kasvavat ja vihreän määrä sisällä kasvaa, tuntuu kesäkin asettuvan nopeammin tänne pohjolaan.
Taimet olivat ensin sisällä pari kuukautta, sitten siirsin ne ulkoilemaan terassin lasituksen suojiin kuukaudeksi ja lopulta kesäkuussa pihalle ruukkuihin ja kasvilavalle. Koska en omista kasvihuonetta, olivat tomaatit säiden armoilla kesäkuusta syyskuuhun.
Kesä pitkine hellejaksoineen suosi kokeiluani, ja tomaatit kypsyivät reipasta tahtia. Satoakin tuli sopivasti ja Bumble Bee´t värittivät monta salaattia. Mukava oli poimia pihalta tuoreet tomaatit suoraan varsista ja pistää suuhun saman tien. Makeuttakin tomaateista löytyi, kunhan malttoi odottaa tomaattien kypsymistä täysin punaoranssin kirjavaksi.
Tomaatin siemenet kylvetään taimimultaan, missä on sopivasti ravinteita pienille taimille. Se on rakenteeltaan kasvatusmultaa kevyempää, joten hentojen juurten ja taimivarsien ei tarvitse puskea itseään raskaan multapaakun läpi. Ja taimimulta-asiassa ei sitten kannata oikoa! Kasvatus innostus lopahtaa aivan varmasti alkuunsa, jos siemenet eivät edes lähde itämään. Idätysastia myös kannattaa peittää muovilla, kunnes siemenet itävät. Tällöin multa ei pääse niin helposti kuivahtamaan ja taimien juuret eivät vahingoitu.
Siementen kasvuun lähtöä voi edesauttaa idättämällä ne huoneenlämpöä korkeammassa lämpötilassa, eli 22-25 asteessa. Tällainen lämmin paikka kotoa löytyy useimmilla pesuhuoneesta, jossa on lattialämmitys. Meillä on vesikiertoinen lattialämmitys koko asunnossa ja lattia on erityisen lämmin muutamissa kohdissa olohuoneen reunamilla. Siementen idätysastiat ja taimiruukut valtaavatkin kevään edetessä puolet olohuoneesta.
Toisen asunnossa asuvan henkilön mielestä idätysastiat eivät mahdu/sovi olohuoneeseen ja käymmekin keväällä keskusteluja idätysastioiden estetiikasta…..ovatko ne rumia vai kauniita, sopivatko ne osaksi sisustusta vai ei. Ihan vielä emme ole olleet asiasta samaa mieltä. Nämä on niitä pienen asunnon varjopuolia…harrastukset pukkaa leviämään pitkin asuntoa :D.
Kun siemenet ovat itäneet, pikku taimet siirretään mahdollisimman valoisaan. Luonnonvaloa olisi hyvä tulla taimille useammasta suunnasta tai sitten on syytä käyttää kasveille tarkoitettua lisävaloa. Valon runsas määrä on tärkeä asia, jotta taimista ei tule langan ohutta spagettia.
Liian lämmin huoneilma voi tehdä myös taimista honteloita. Tomaattitaimien kasvattamisessa huonelämpötila tulisi olla 18-21 astetta. Jos pikkutaimet ovat venyneet liian pitkiksi, voi ne vielä taimien koulimisvaiheessa istuttaa syvemmälle multaan niin, että vain sirkkalehdet jäävät näkyviin.
Taimia tulisi kastella aina altapäin, mikä vahvistaa kasvin juuria. Alta kastelussa taimi imee juuri sen verran vettä kuin se tarvitsee. Jos käyttää ilman pohjareikää olevia ruukkuja, joutuu kastelussa olemaan tarkempi. Tosin tomaatin taimissa kastelu ja kasvattaminen ei ole kovin tarkkaa. Kunhan nyt ei lotraa vettä liikaa, niin hyvin menee.
Jos haluat käyttää kasvatuksessa yhden litran jogurttipurkkeja, löydät niiden tuunaamiseen kaavan – – > Tuunataan jogurttipurkkeja ja tehdään niistä taimiruukuja postauksesta. Itselle jopa kasvattamista tärkeämpää on se, miltä kasvit ja purkit näyttävät, ihan yksittäisinä purkkeina ja myös ryhminä. Niitä kun katsellaan jopa kolme-neljä kuukautta sisällä ennen ulos istutusta.
Ennen ulos siirtoa taimet olivat terassin lasihuoneessa huhtikuun lopusta aina kesäkuun alkupuolelle asti. Aluksi kasvit olivat vain päivisin ulkona ja muutaman viikon ajan niitä roudattiin aamulla terassille ja illalla takaisin sisälle. Suosittelen valitsemaan kasvatuspöydiksi sellaiset versiot, joissa on rullat alla! 😀
Harmittavasti kasveja ei voi kasvattaa koko kesää terassilasituksen alla, koska lämpötila nousee helteellä helposti yli 40 asteeseen. Lasin alle voi kyllä laittaa kasvien suojaksi esim. pellavakankaan tai harson, joka suojaa kuumimmalta auringonpaahteelta. Paahdetta suurempi ongelma on kuitenkin tuuletuksen järjestäminen. Kun oleilee kotosalla, voi lasiovat luonnollisesti avata, mutta kun ollaan päivä pois kotoa tai lähdetään matkalle, on ovet laitettava isomman sadekuuron tai myrskyn varalta kiinni. Tuuletushomma ontuu terassin lasihuoneessa muutenkin, koska siellä ei ole kattoikkunaa ja ilma ei pääse vaihtumaan kunnolla.
Tomaatintaimet tuottavat p-a-l-j-o-n ylimääräisiä sivuhaaroja eli varkaita. Jos niitä ei poista, ne vievät ravinteet tomaateilta ja sato jää pieneksi. Näihin kirsikkatomaatteihin varkaita alkoi tulla jo 40 cm korkuisina taimina. Varkaat kasvavat nopeasti ja välillä karsin jopa sormen vahvuisia, puolimetrisiä sivuvarsia pois. Kannattaa olla säpäkkänä ja käydä ainakin kerran viikossa kasvit läpi ja leikata varkaat pois.
Sadon määrään vaikuttaa myös kukkien pölyttyminen eli kukkia on hyvä kevyesti ravistaa, jotta pölyttyminen onnistuu kunnolla. Eli ohi kulkiessa otetaan kiinni tomaatin rungosta tai tukikepistä kiinni ja ravistetaan kevyesti muutaman kerran.
Kasvatin taimia ulkona isoissa purkeissa ja myös kasvilavalla. Purkkeihin istutettuja kasveja pystyy pitämään pidempään terassin suojissa tasaisemmassa lämmössä, mutta ne tarvitsevat pienen multatilan vuoksi kastelua päivittäin. Kasvilavalla multakerroksen paksuus oli 40 cm, joten tomaatit kestivät hyvin ilman kastelua pari päivää ja me päästiin aina muutamaksi päiväksi kerrallaan reissuun ja telttailemaan. Mutta eipä tämä kasvatushomma ole mikään reissaajien laji muutenkaan. Aikalailla saa kotona olla vahtimassa kasveja, jotta kasvattaminen onnistuu ja satoa tulee.
KIRSIKKATOMAATIN KASVATUSKALENTERI
8.3 Kylvö
28.3 Koulinta isompiin ruukkuihin.
30.4 – 8.6 Ulkoilua terassilla ja karaistumista (aluksi siirretään sisälle yöksi).
9.6 Istutus ulos kasvilavalle ja isompiin ruukkuihin ( halkaisija 35 cm ).
29.7 Ensimmäiset kypsyneet tomaatit ja maistiaiset 😛
15.8 Korjataan enemmän satoa, joka riittää jo salaattiin 🙂
4.9 Ensimmäinen pakkasyö, säät viilenee ja kasvu hidastuu.
Ensimmäinen pakkasyö tuli tänä vuonna aikaisin eli jo 4.9. Keräilin edellisenä iltana loput kypsymättömät tomaatit talteen ja kypsyttelin niitä sitten sisällä pari viikkoa. Tomaatit kypsyvät kyllä sisälläkin, mutta maku jää miedoksi ja tomaatin kuoresta tulee paksumpi.
Jos tomaatin rungot peittää hallaharsolla, kestävät kasvit vähän pidempään ulkona. Pakkayön jälkeen ilmat yleensä viilenee ja kypsyminen hidastuu ulkona. Jos satoa haluaa saada reilummin ja pidempään syksyllä, on ainakin täällä V-vyöhykkeellä järkevää hankkia kasvihuone.
Tomaatin runko ja lehdet tuoksuvat voimakkaalle ja kasvia käsitellessä tuoksu tarttuu myös käsiin. Kasvihuoneessa tai pienessä tilassa tomaatin tuhti aromi olisi herkkis nenäiselle varmasti liian voimakas. Siksi on ihan hyvä, että tomaatit asustelivat meillä ulkona ja kesätuuli sai viedä tomaattien tuoksut mukanaan.
Seuraa Blogia